CROQUEMBOUCHE ELI TUULIHATTUTORNI

Alkuperäinen resepti, jota käytin löytyy täältä. Resepti tuntui valtavalta, joten puolitin ainesten määrät ja sain silti sata tuulihattua. Tuo määrä riitti erittäin hyvin näyttävän tornin valmistamiseen! Voin muuten suositella tuota täytteenä olevaa vaniljakreemiä! Se oli aivan täydellistä niin koostumukseltaan kuin myös maultaan. Lisäsin jäähtyneen kreemin joukkoon kuitenkin ohjeesta poiketen kermavaahtoa tekemään täytteestä hieman ilmavampaa. 

Tuulihattutorni kuuluu oikeasti koota valtavan metallikartion sisään. Kokoamisen jälkeen valmis torni vain kopautetaan ulos muotista. Itselläni ei ollut tuollaista metallikartiota, joten asettelin tuulihatut vapaalla kädellä. Tärkeintä tuulihattutornin kokoamisessa on tehdä tornista mahdollisimman tiivis, eli asetella täytetyt tuulihatut tiukasti toisiinsa kiinni. Karamelli, jolla tuulihatut kiinnitetään toisiinsa on todella polttavan kuumaa, joten sen kanssa on syytä olla varovainen. Laitoin käteeni kokoamisen ajaksi paksun sormikkaan ja sen päälle sujautin vielä kumihanskan. Suojavarustuksesta huolimatta karamelli poltti pari kertaa hanskojenkin läpi. 

Tuulihattutorni koristellaan kehrätyllä sokerilla. Kehrätty sokeri valmistetaan sulattamalla sokeria karamellin väriseksi. Sen jälkeen sulaa sokeria heilutellaan esim. haarukan avulla pitkiksi ja ohuen ohuiksi sokeririhmoiksi leivinpaperin päälle. Valmis sokerimatto nostetaan varovasti tuulihattutornin päälle. Viimeistele valmis torni kauniilla narulla tai syötävillä kukilla! 

Tuulihattutorni syödään irrottamalla palasia kahden lusikan avulla. Ja vinkkinä muuten, tuulihattutorni säilyy jääkaapissa yön yli melko hyvänä, vaikkakin tuulihattujen rapeus katoaa kosteuden myötä.